EU ohjaa yrityksiä kohti vastuullisempaa liiketoimintaa

EU:n direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (EU 2024/1760), englanniksi Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD), velvoittaa yrityksiä aktiivisesti puuttumaan niiden sekä niiden toimitusketjujen tosiasiallisiin ja mahdollisiin haitallisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin.  EU:n jäsenvaltioiden tulee saattaa direktiiviin mukaiset lait ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 26. heinäkuuta 2026.

CSDDD tulee koskemaan suoraan vain suuria vähintään 1 000 työntekijää työllistäviä / 450 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä ja voimaantulo on porrastettu yrityksen koon mukaan.

Vaikka direktiivin vaatimukset eivät suoraan koske pk-yrityksiä, huolellisuusvelvoitteen vaatimukset ulottuvat myös yhteistyökumppaneihin ja toimitusketjuihin ja voivat välillisesti tuoda vaatimuksia myös pk-yrityksille.

Sääntelyn tavoite

Kaksi pääasiallista osa-aluetta, joihin CSDDD suoraan vaikuttaa ovat ympäristö (E) ja ihmisoikeudet (S). CSDDD:n säännöt vaikuttavat yritysten hallintotapoihin (G), jotta ne voivat ehkäistä, lopettaa tai minimoida haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset.

Tämän E, S ja G-yhtälön avulla EU pyrkii varmistamaan, että kestävä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti, vahvistamalla vihreää liiketoimintaa sekä turvaamalla ihmisten sosiaaliset oikeudet EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Huolellisuusvelvoite keskiössä 

Direktiivin keskeisin säännös on, että sen piirissä olevat yritykset noudattavat riskiperusteista ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta (engl. due diligence duty).

Tämä toteutetaan kahdeksan kohdan toimilistan kautta, joihin kuuluu mm.

• huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen yrityksen toimintaperiaatteisiin ja riskinhallintajärjestelmiin;
• tosiasiallisten tai mahdollisten haitallisten vaikutusten tunnistaminen, arviointi ja priorisointi;
• tosiasiallisten haitallisten vaikutusten lopettaminen, minimoiminen ja korjaaminen;
• mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen;
• vaikuttavuuden seuranta; ja
• yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä julkinen viestintä.

Huolellisuusvelvoitteen säännökset, jotka koskevat direktiivin piirissä olevien yhtiöiden haitallisten vaikutusten tunnistamista, arviointia, ehkäisemistä ja lopettamista, ulottuvat myös liikekumppaneiden ja toimitusketjujen toimintaan.

EU vahvistaa ”pienet ensin”-periaatetta ja ajattelua

Suurten yritysten, jotka ovat direktiivin piirissä, on tärkeää tietää, miten huolellisuusvelvoite tuodaan osaksi liiketoimintaa, mitä velvollisuuksia heillä on direktiivin myötä ja miten he voivat täyttää velvoitteensa mahdollisimman tehokkaasti, jotta heidän toimintansa edistää kestävää kehitystä. Suurilla yhtiöillä on nyt vastuu lopettaa ja minimoida haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksensa ja samalla tuoda pienemmät yritykset mukaan vastuulliseen siirtymään.

Pk-yritysten mukaan ottaminen tähän siirtymään vaatii resursseja, joita kaikilla pk-yrityksillä ei ole eikä heidän välttämättä ole mahdollista niitä hankkia. EU ja CSDDD ovat huomioineet tämän ja siksi pk-yritykset saavat tarvittavat tukitoimenpiteet ja suojakeinot, jotta ne voivat osallistua tähän muutokseen.

Suojatoimenpiteissä Euroopan komissio on linjannut, että direktiivin piirissä olevat suuret yhtiöt eivät aseta liian suuria velvoitteita liikekumppaneilleen. Kun CSDDD:n soveltamisalaan kuuluva suuri yhtiö tekee sopimuksen tai saa vakuuksia pk-yrityksiltä siitä, että ne noudattavat direktiivin mukaisia säännöksiä, ehtojen tulee olla oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä. Suurten yhtiöiden on myös kohdistettava tietopyyntönsä sinne, mihin haitallinen vaikutus todennäköisesti kohdistuu toimintaketjussa. Tämä vähentää ylimääräistä työtä ja säästää resursseja muilta toimintaketjun jäseniltä ja on tehty turvaamaan pk-yritysten asema direktiivin alla.

Pk-yritysten tulisi nyt:

• Tunnistaa oma asema ja mitä heiltä voidaan vaatia direktiivin säännösten myötä.
• Tehdä aktiivisesti yhteistyötä heidän toimintaketjunsa isompien yhtiöiden kanssa, jotka voivat olla direktiivin piirissä.
• Hyödyntää EU:n ja suurten yhtiöiden tarjoamia resursseja vaatimusten täyttämiseen

Vasta julkaistu EU:n kilpailukykykompassi ja siinä mainittu ”Omnibus-yksinkertaistamispaketti”, jonka ensimmäinen osa julkaistaan 26. helmikuuta 2025, voi johtaa CSDDD:n sääntelyn muuttumiseen EU tasolla. EU antaa tulevaisuudessa selvennystä ja ohjeistusta direktiivin tulkinnasta eri kanavien kautta, mikä auttaa sekä suuria yrityksiä että pk-yrityksiä saamaan selvyyttä direktiivin säännöksistä.

Tärkeintä on valmistautua, arvioida oma tilanne ja varmistaa, että tarvittavat toimenpiteet ovat oikea-aikaisia ja tehokkaita. Tämä on tärkeä askel kohti kestävämpää ja vastuullisempaa liiketoimintaa.

Kirjoittaja: Antto Toivio

Antto on valmistunut oikeustieteiden maisteriksi (LL.M.) London School of Economics and Political Science -yliopistosta ja avustaa HTGP:n ja sen konserniyhtiöiden asiakkaita juridisissa ja vastuullisuuteen liittyvissä asioissa.